TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

ERVASTO, HELENA: Siirtolaisuus Vaasan läänistä Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan vuosina 1950 1960

Pro gradu tutkielma, 148 s., 17 liites.
Yleinen historia
Huhutikuu 1979
 

Tutkielmassa on tarkasteltu Vaasan läänistä vuosina 1950 1960 Kanadaan. Yhdysvaltoihin ja Australiaan suuntautuneen siirtolaisuuden alueellista jakaantumista läänin eri osissa, vuosittaisia vaihteluita sekä siirtolaisten ammatti , sukupuoli , ikä ja siviilisäätyjakautumaa. Lähteneitten määrä selvitettiin Vaasan lääninhallituksen passikortistosta. jonka tietojen luotettavulla kontrolloitiin kahden seurakunnan kirkonkirjojen avulla. Vaasan läänin alueelta valittiin 16 otoskuntaa, joista tiedot kerättiin tarkemmin kuin. muualta läänistä ja joiden avulla selvitettiin siirtolaisuuden paikallisia ja ajallisia eroja. Kanadaan siirtolaisia lähti kaikkiaan 3540, Yhdysvaltoihin 1105 ja Australiaan 738 henkeä. Tasaisimmin läänin eri osista siirtolaisia lähti Kanadaan, Yhdysvaltoihin mentiin pääasiassa rannikolta ja Australiaan Keski Pohjanmaalta. Suomenkielisiltä alueilta siirtolaisuus oli voimakkaampaa kuin ruotsinkielisiltä lukuun ottamatta Vaasan läänin itäisimpiä kuntia, joista ei ollut yhtään passinottajaa. Ensimmäitä maailmansotaa edeltäneeseen aikaan ja 1920 lukuun verrattuna Vaasan läänistä lähdettiin kohdemaihin huomattavasti vähäisemmässä määrin lähinnä massamuuton, Ruotsin siirtolaisuuden ja kohdemaiden siirtolaisuutta koskevien rajoitusten vuoksi. Suhdanteilla ei juuri ollut vaikutusta siirtolaisuuden vuosittaisiin vaihteluihin. pikemminkin muun muassa siirtolaislainsäädännön muutokset ja siirtolaisten taloudellinen avustaminen olivat merkityksellisempiä. Suurin osa siirtolaisista oli lähtöisin maa ja metsätaloudesta. josta rakennemuutoksen vuoksi vapautui työvoimaa. Miehiä meni kohdemaihin naisia enemmän. Iältään siirtolaiset olivat yleisimmin alle 16-vuotiaita siksi, että perhesiirtolaisuus, oli hyvin voimakasta. Siviilisäädyltään siirtolaiset olivat pääosin naimattomia. Tärkeimpiä kotimaassa siirtolaisuuteen vaikuttaneita syitä olivat maatalouden rakennemuutos, työttömyys ja elintason kasvun pysähtyminen 1950 luvun lopussa sekä Vaasan läänin eri osien väliset elintasoerot. Samoin siirtolaisuusperinteillä oli vaikutusta. Sensijaan syntyvyyden luonnollisen väenlisäyksen ja maassamuuton merkitys oli miltei olematon. Kohdemaissa siirtolaislainsäädäntö ja siinä tapahtuneet muutokset sekä Suomea korkeampi elintaso olivat oleellisimpia tekijöitä.