TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
ERVASTO, HELENA: Siirtolaisuus Vaasan läänistä Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja
Australiaan vuosina 1950 1960
Pro gradu tutkielma, 148 s., 17 liites.
Yleinen historia
Huhutikuu 1979
Tutkielmassa on tarkasteltu Vaasan läänistä vuosina 1950 1960 Kanadaan.
Yhdysvaltoihin ja Australiaan suuntautuneen siirtolaisuuden alueellista
jakaantumista läänin eri osissa, vuosittaisia vaihteluita sekä siirtolaisten
ammatti , sukupuoli , ikä ja siviilisäätyjakautumaa. Lähteneitten määrä
selvitettiin Vaasan lääninhallituksen passikortistosta. jonka tietojen
luotettavulla kontrolloitiin kahden seurakunnan kirkonkirjojen avulla. Vaasan
läänin alueelta valittiin 16 otoskuntaa, joista tiedot kerättiin tarkemmin
kuin. muualta läänistä ja joiden avulla selvitettiin siirtolaisuuden
paikallisia ja ajallisia eroja. Kanadaan siirtolaisia lähti kaikkiaan 3540,
Yhdysvaltoihin 1105 ja Australiaan 738 henkeä. Tasaisimmin läänin eri osista
siirtolaisia lähti Kanadaan, Yhdysvaltoihin mentiin pääasiassa rannikolta ja
Australiaan Keski Pohjanmaalta. Suomenkielisiltä alueilta siirtolaisuus oli
voimakkaampaa kuin ruotsinkielisiltä lukuun ottamatta Vaasan läänin itäisimpiä
kuntia, joista ei ollut yhtään passinottajaa. Ensimmäitä maailmansotaa
edeltäneeseen aikaan ja 1920 lukuun verrattuna Vaasan läänistä lähdettiin
kohdemaihin huomattavasti vähäisemmässä määrin lähinnä massamuuton, Ruotsin
siirtolaisuuden ja kohdemaiden siirtolaisuutta koskevien rajoitusten vuoksi.
Suhdanteilla ei juuri ollut vaikutusta siirtolaisuuden vuosittaisiin
vaihteluihin. pikemminkin muun muassa siirtolaislainsäädännön muutokset ja
siirtolaisten taloudellinen avustaminen olivat merkityksellisempiä. Suurin osa
siirtolaisista oli lähtöisin maa ja metsätaloudesta. josta rakennemuutoksen
vuoksi vapautui työvoimaa. Miehiä meni kohdemaihin naisia enemmän. Iältään
siirtolaiset olivat yleisimmin alle 16-vuotiaita siksi, että
perhesiirtolaisuus, oli hyvin voimakasta. Siviilisäädyltään siirtolaiset
olivat pääosin naimattomia. Tärkeimpiä kotimaassa siirtolaisuuteen
vaikuttaneita syitä olivat maatalouden rakennemuutos, työttömyys ja elintason
kasvun pysähtyminen 1950 luvun lopussa sekä Vaasan läänin eri osien väliset
elintasoerot. Samoin siirtolaisuusperinteillä oli vaikutusta. Sensijaan
syntyvyyden luonnollisen väenlisäyksen ja maassamuuton merkitys oli miltei
olematon. Kohdemaissa siirtolaislainsäädäntö ja siinä tapahtuneet muutokset
sekä Suomea korkeampi elintaso olivat oleellisimpia tekijöitä.