TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
ERPPOLA, JOUNI: Ensimmäisen maailmansodan länsirintaman saksalaissotilaiden asemasodan arkikuvan ehdoista.
Laudatur tutkielma, 244 sivua, liitesivuja 1.
Yleinen historia
Helmikuu 1985
Tutkimuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli selvittää saksalaisten ja englantilaisten sotilaiden faktisia olosuhteita ja kokemuksia länsirintamalla v:na 1914-1918. Tutkimuskohde oli kuitenkin liian laaja laudatur työhön eikä lähdemateriaali soveltunut kokemusten ja olosuhteiden selvittämiseen. Jännite tutkielmaan löytyi E.M. Remarquen "realistisesta" sotaromaanista "Im Westen Nichts Neues". Tämä fiktio sai kirjoittajan pohtimaan laajemminkin ensimmäisen maailmansodan rintamamiesten meille lännestä välittämän kuvan ehtoja. "Asemasodan arkikuva" onkin tässä työssä saksalaisten rintamamiesten kirjeiden, päiväkirjojen ja muistelmien antama kuva sotilaiden elämästä rintamalla, levossa tai kotilomilla sekä sairaaloissa. Kuvalla on luonteeltaan kahdenlaisia ehtoja: faktiset olosuhteet ja sodan realiteetit luovat perustan, jota muovaavat sotilaiden subjektiiviset odotukset, illuusiot, uskomukset, ampumahautojen suljetussa ympäristössä aistirajoitukset jne.
Kuvan ehtojen kartoittaminen tutkimusmateriaalin avulla on tutkielman keskeisin sisältö. Kun käsittelytavan muutos pakotti allekirjoittaneen keräämään tutkimusaineiston aivan uudelleen vaikeissa olosuhteissa, on tutkimuskuvan luomiseen käytetty materiaali ollut yksi työn ongelmista. Myös tutkimuskohde on edelleen laaja osaksi siksi, että tutkimusaineisto pakotti käyttämään työssä sangen kokonaisvaltaista käsittelytapaa. Rintamamiesten siviilitaustaa ja aateperintöä on tarkasteltu aina v:sta 1870 alkaen. Sotilaskoulutus, sodan reaaliset olosuhteet ja faktiset tapahtumat tulevat myös esille asemasodan arkikuvan ehtoina. Tutkielman punaisena lankana on kuitenkin "propagandan" ja miesten mielialojen muokkauksen seuraaminen ennen sotaa, sen aikana ja sodan jälkeen. Tutkimusmateriaalin luonteesta johtuen on propaganda termillä tässä työssä laaja merkitys: se kattaa tiedonvälityksen, valtiopäiväpuheet, koulujen historian opetuksen jne.
Tutkielman lopussa on esimerkein käsitelty rintamamiesten sotakuvaa ja tutkimuksen avulla löydettyjen ehtojen merkitystä siihen. Tällöin on todettu kuvan vinous: lähdemiehet ovat 90 %:sti sotavapaaehtoisia, joiden osuus Saksan kenttäarmeijan miesmateriaalista oli hyvin pieni. Täten vapaaehtoisten yleensä korkea asema siviilissä ja hyvä koulutus on nähtävä meille välittyneen asemasodan arkikuvan taustalla. Vapaaehtoinen liittyminen sotaan ajatuksena paeta koneyhteiskunnasta rintamiesten muodostamaan kiinteään yhteisöön oli lisäksi jyrkässä ristiriidassa rintaman realiteettien kanssa: kun sotaan joutuneet rintamamiehet eivät ymmärtäneet vapaaehtoisten motiiveja he kiusasivat näitä; sota itsessään taas oli selkeästi "Materialkriegiä". Pettymyksensä vapaaehtoiset purkavat kirjoituksissaan syytöksillä kotirintamaa, esikuntia jne. kohtaan. Toisaalta vapaaehtoisten sotakuva on värikkäämpi ja valoisampi kuin muilla rintamamiehillä, koska he yleensä ylenivät upseereiksi ja pääsivät monille kursseille. Asemasysteemien suljettu ympäristö on myös tärkeä asemasodan arkikuvan ehto. Kaiken kaikkiaan rintamamiesten sotakuva on monien, merkitykseltään ristikkäisten, ehtojen seurausta. Täten rintamamiesten kirjoitusten käyttäminen tutkimusten apuna, on usein ongelmallista mutta välttämätöntä. Joka tapauksessa lähteistä voi löytää perusteita aivan päinvastaisille päätelmille. Varsinkin "kokemusten" selvittämiseen lähteet ovat usein liian myöhäissyntyisiä: Edes rintamamiesten kirjeet eivät ole ensikäden lähteitä, sillä sensuuri, sotilaskuri, itsesensuuri jne. ovat mokanneet kirjeiden sisälyöä.
E.M.Remarquella on kuitenkin paremmat edellytykset toimia Saksan armeijan suurten ja hiljaisten massojen mielipiteen tulkkina kuin useimmilla muilla aikalaiskirjoittajilla. Tässä on ehkä eräs selitysperuste hänen pasifistisen romaaninsa ”realistisuudelle”. Sen sijaan monet muut lähdemiehet ruokkivat kirjoituksillaan Saksan yhteiskunnassa perinteisiä ”Frischen frölichlichen Krieg” -aatteita.