TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / Humanistinen tiedekunta
ENGDAHL, RAILI: Suomalaisen taidegalleriatoiminnan kansainväliset piirteet 1980-luvulta 1990-luvulle
Pro gradu –tutkielma, 98s.
Yleinen historia
Helmikuu 2000
Tutkielmassa on tarkasteltu Helsinkiin syntyneiden laatugallerioiden omaksumia kansainvälisiä toimintamalleja ja sitä, miten nämä uudet galleriat toteuttivat niitä omassa toiminnassaan 1980-luvulta 1990-luvulle. Taiteilijan ja taideteoksen ympärille muodostui taidemaailma, jolla oli valta päättää, mikä oli Suomessa hyvää taidetta ja mikä huonoa ja myös mikä oli taiteen oikea hinta.
Muutamat galleriat osallistuivat kansainvälisille taidemessuille ja loivat suhteita kansainvälisiin galleristeihin ja taiteilijoihin. Suomeen tuotiin ennätysmäärä ulkomaisen taiteen näyttelyitä. Suomalaisten taitelijoiden vienti kansainvälisille taidemessuille jäi käytännössä melko vähäiseksi.
Galleristit ottivat käyttöön uusia kansainvälisiä taiteen myynti- ja markkinointikeinoja, jollaisia olivat esimerkiksi VIP-asiakkaille järjestetyt taiteen ennakkokatselmukset joko ennen avajaisia tai heti niiden jälkeen. Tiedotusvälineiden merkitys nousi hyvin ratkaisevaksi taiteilijoiden ja gallerioiden markkinoinnissa ja myynnissä.
Helsinkiin syntyivät lyhyeksi aikaa erittäin tehokkaat taidemarkkinat. Hintojen nousu näytti kohdistuvan erityisesti johtavien gallerioiden taiteilijoihin, jotka olivat vuosien varrella saaneet erilaisia taidepalkintoja ja joista lehdissä kirjoitettiin paljon sekä sellaisten tunnettujen vanhemman polven taiteilijoiden töihin, joiden teoksia oli ollut myytävänä huutokaupoissa.
Taiteen hintojen nousuun vaikutti voimakkaasti se, että monet taidesijoittajat ja -keräilijät tulivat samanaikaisesti taidemarkkinoille ostamaan taidetta. Taidekaupan huippuvuosina 1988 - 1989 suurkeräilijä Pentti Kourin ostot vaikuttivat erittäin paljon siihen, että taideteosten hinnat nousivat rajusti. Suomessa puhuttiin jopa "kouri-hinnoista".
Taloudellisen laman alettua 1990-luvulla taiteen hinnat laskivat. Lainarahalla ostetut taidekokoelmat tulivat myyntiin eri kanavien kautta. Joidenkin taidekeräilijöiden kokoelmia säätiöitiin ja sijoitettiin heidän nimeään kantavina kokoelmina museoiden yhteyteen.
Asiasanat: taidegalleria, taidemarkkina, taidekeräilijä, taidemaailma.