TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/ Humanistinen tiedekunta

EKQVIST, KRISTIINA: Kasvatus yhteiskunnan eheyttäjänä. Friedrich Wilhelm Foersterin näkemys kansalaiskasvatuksesta
keisarillisen Saksan loppukaudella (1904-1918)

Pro gradu -tutkielma, 129 s.
Yleinen historia
Lokakuu 2003


Tutkimukseni käsittelee saksalaisen kasvatusajattelijan, Friedrich Wilhelm Foersterin (1869-1966), kansalaiskasvatusnäkemystä vuosien 1904-1918 aikana. Alkuperäislähteinä olen käyttänyt Foersterin näinä vuosina kirjoittamaa kasvatuskirjallisuutta. 

Kansalaiskasvatus on yhdistelmä kasvattajan kasvatuksellisia ja yhteiskunnallisia näkemyksiä. Tutkimuskysymykseni pyrkivät valottamaan näitä molempia puolia Foersterin kansalaiskasvatusajattelussa. Minkälainen oli Foersterin kansalaiskasvatuksen tavoitekansalainen? Minkälainen oli sen tavoittelema yhteiskunta? Tavoitteenani oli myös liittää Foersterin ajattelu laajempaan kasvatusajattelun ja poliittisen ajattelun kenttään. Tarkastelin Foersterin suhdetta ajan kasvatusfilosofiseen suuntaukseen, reformipedagogiikkaan. Poliittisissa kysymyksissä keskityin erityisesti Foersterin suhtautumiseen nationalismiin, sosialismiin ja demokratiaan. 

Aikaisempi tutkimus on nähnyt sekä Foersterin kasvatusajattelun että poliittisen ajattelun näkemyksiltään muuttumattomana siitäkin huolimatta, että hänen kirjallinen tuotantonsa osuu aikaan, jolloin sekä maailma että saksalainen yhteiskunta kokee rajuja muutoksia. Tämän vuoksi halusin tutkia vielä, muuttuuko Foersterin kansalaiskasvatus tutkittavana ajanjaksona ja erityisesti ensimmäisen maailmansodan seurauksena.

Foersterin kansalaiskasvatus on osa hänen eettistä kasvatustaan. Hänen kansalaiskasvatusajattelunsa lähtökohtana on näkemys saksalaisen yhteiskunnan vaikeista ongelmista. Foerster kiinnittää huomiota yhteiskunnallisiin ristiriitoihin, erityisesti yhteiskuntaluokkien välisiin suhteisiin. Foersterin kansalaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on ristiriitojen lieventäminen ja yhteiskuntarauhan saavuttaminen. 

Foerster suhtautuu yhteiskunnalliseen muutokseen varauksella, sillä hän näkee aikansa muutosvaatimukset, kuten sosialismin ja demokratian yhteiskuntayhteyttä entisestään hajottavina. Hän tavoittelee yhteiskunnan muutosta ihmisten sisäisen eettisen muutoksen kautta. Foersterin kansalaiskasvatusajattelu voidaan sijoittaa reformipedagogiikkaan, joskin siinä on myös reformipedagogiikan yleisestä linjasta poikkeavia piirteitä. Vuosien 1904-1918 aikana Foersterin kansalaiskasvatuksessa tapahtuu jonkin verran muutoksia. Sodan syttymisen jälkeen Foerster asennoituu entistä myönteisemmin sosialismiin ja demokratiaan. Hän etääntyy reformipedagogiikasta ja korostaa kansalaiskasvatuksessaan entistä voimallisemmin eettisyyden merkitystä.


Asiasanat: Foerster, kasvatushistoria, kansalaiskasvatus, reformipedagogiikka, Saksa