Turun yliopisto
Historian laitos, humanistinen tiedekunta
EK, SANNA: Military worm? Euroopan unionin turvallisuuspolitiikan kehitys Jugoslavian kriiseistä Euroopan perustuslailliseen sopimukseen.
Pro gradu -tutkielma, 106 s.
Yleinen historia
Elokuu 2007
Euroopan unionin turvallisuuspolitiikan kehittyminen on ollut 1990-luvun alusta lähtien erittäin vilkasta. Kehityksen taustalla ovat vahvasti olleet Jugoslavian hajoamisesta seuranneet sodat Balkanin niemimaalla. Pro gradu -tutkielmassani selvitän Euroopan unionin turvallisuuspolitiikan muutoksia. Tarkemmin, onko Euroopan unionin turvallisuuspolitiikka kehittynyt kohtaamaan 1990-luvun Jugoslavian hajoamissotien kaltaiset kriisit? Tarkastelen erityisesti, miksi hajoamissodat vaikuttivat niin ratkaisevasti unionin turvallisuuspolitiikan kehittymiseen? Toisaalta, miksi unionin yhteisen turvallisuuspolitiikan tehokkaaseen käynnistymiseen vierähti miltei vuosikymmen? Ja oliko 2000-luvun alun maailmanpoliittisilla tapahtumilla vaikutusta unionin turvallisuuspolitiikkaan? Kehittyikö sotilaallisesti ”madon asteella” olleesta unionista aktiivinen sotilaallinen toimija?
Alkuperäislähteinäni käytän unionin perustamissopimuksia sekä muutamia muita keskeisiä kansainvälisiä sopimuksia ja unionin asiakirjoja. Tarkastelen niissä ilmeneviä muutoksia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suhteen. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luoneesta Maastrichtin sopimuksesta alkoi kehitys, joka lopulta johti 2000-luvun taitteessa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syntyyn. Sopimus Euroopan perustuslaista antaisi voimaantullessaan lainsäädännön turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Tutkimukseni osoittaa, että 1990-luvulla tapahtunut kehitys unionin turvallisuuspolitiikassa on lopulta vuoden 1998 Saint Malon julistuksen jälkeen ja nyt 2000-luvulla johtanut siihen, että unionilla on oma sotilaallinen kriisinhallintakyky yhtä tärkeän siviilikriisinhallinnan ohella. Puitteet on luotu sille, että unionilla on nyt kyky toimia Jugoslavian kaltaisten kriisien estämiseksi, hidastamiseksi sekä lopettamiseksi. Ainakin teoriassa. Ja unioni on jo toteuttanut useita menestyksekkäitä operaatioita. Käytännössä kuitenkin Jugoslavian hajoamissotien laajuinen kriisi olisi vieläkin unionille liian suuri pala hoidettavaksi yksin. Tärkeintä sittenkin on, että unionin ei enää tarvitse seurata sivusta, kun muut puuttuvat tapahtumien kulkuun. EU:sta on tullut sotilaallisesti operatiivinen toimija.
Asiasanat: Euroopan unioni, Jugoslavian hajoamissodat, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, Maastrichtin sopimus, Amsterdamin sopimus, Nizzan sopimus, sopimus Euroopan perustuslaista.