TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/Humanistinen tiedekunta
EHRSTRÖM, JAN-ERIK: Kun trubaduuri haluaa Cleion muusakseen - Walter Scottin romaaneissaan Ivanhoe ja
The Talisman antaman temppeliherrakuvan muotoutumiseen vaikuttaneet eri tekijät.
Tutkielma, 134 s
Yleinen historia
Elokuu 1998
Tutkielmassani määrittelen Walter Scottin romaaneissa esitettyyn temppeliherrakuvaan vaikuttaneet eri tekijät ja näiden merkityksen kuvan muotoutumiseen. Aihe rajautuu kolmannen ristiretken aikaa kuvaaviin romaaneihin Ivanhoe ja The Talisman. Temppeliherrakuvaan vaikuttaneita tekijöitä nostan esiin kirjailijan henkilöhistoriasta, aikakaudesta, jossa hän eli ja häntä edeltäneestä historiasta. Eri tekijät hahmoteltuani määrittelen näiden merkittävyyden toisiinsa nähden.
Tutkielmani aluksi arvioin Scottin temppeliherrakuvan asenteellisuuden, joka osoittautuu kielteiseksi, eli romaanien temppeliherrat noudattavat ihanteensa määrittävää säännöstöään puutteellisesti. Kielteisyyden aste määrittyy vertaamalla Scottin romaaneissaan antamaa temppeliherrakuvaa historiankirjoituksen nykyisin antamaan. Koska nykyhistoriankirjoituksen kuva ei ole niin kielteinen kuin Scottilla, voidaan puhua merkillepantavasta kielteisyydestä Scottin temppeliherrakuvassa ja ryhtyä kartoittamaan tätä kielteisyyttä aikaansaavia eri tekijöitä.
Keskeisimmin esiin nousee Scottin lukema keskiaikaa käsittelevä tutkimuskirjallisuus ja ne keskiaikaiset lähteet, joita hän käytti pyrkiessään luomaan uskottavissa historiallisissa kehyksissä toimivaa romaanikirjallisuutta. Keskiaikakuvan rakentamisessa apuna käytettyjen lähteiden merkitys korostuu, koska Scott oli amatöörihistorioitsija ja vailla kunnon metodia tarkastellakseen aineistoa kriittisesti. Temppeliherrakuvaan on vaikuttanut myös Scottin jonkinasteinen kielteisyys ranskalaisuutta kohtaan, jonka eräänlaisena ilmentymänä temppeliherrojen ritarikunta voidaan nähdä. Vaikutusta on ollut myös Scottin kotioloista periytyneellä kielteisyydellä uskonnollisia instituutioita kohtaan. Romantiikan aikakauden vaikutus jää lähinnä siihen, että tunteellisuutta ja dramaattista ilmaisua korostavana se kannusti ja edesauttoi Scottia tuomaan esiin temppeliherrojen ritarikunnan synkeänä järjestönä. Kirjailijaa edeltänyt historia vaikutti siten, että 1300-luvun temppeliherraoikeudenkäynneissä mustattu temppeliherrojen maine ei vielä tultaessa 1800-luvulle ollut juurikaan kirkastunut. Kun Scott luki historiankirjoitusta, jonka käsitys temppeliherrojen moraalista oli yhä paikka paikoin sangen kielteinen, vaikutti se hänen itsensä muotoilemaan temppeliherrakuvaan.
Alkuperäislähteinä olen käyttänyt Scottin romaaneja Ivanhoe ja The Talisman liitteineen ja temppeliherrojen ihanteiden määrittämiseksi pamflettia de laude novae militiae ja temppeliherrojen sääntökokoelmaa, The Rulea. Alkuperäislähteinä on myös 1800-luvun historiankirjoitusta aikakauden historiankirjoituksen temppeliherrakuvan määrittämiseksi. Muissa suhteissa olen käyttänyt pääosin tutkimuskirjallisuutta.