TURUN YLIOPISTO
Historian laitos, Humanistinen tiedekuntaANTTILA, EMILIA: "My conscience telleth me I haue deserued better fauor and more consideracion" Leicesterin jaarli Robert Dudleyn näkemys roolistaan Alankomaiden valtionhoitajana vuosina 1585–1587
Pro gradu -tutkielma, 133 s., 18 liites. Yleinen historia
Heinäkuu 2007
Tutkin pro gradu -työssäni Leicesterin jaarli Robert Dudleyn kautta Alankomaiden valtionhoitajana vuosina 1585–1587. Elisabet I lähetti Leicesterin jaarlin sotajoukkoineen kapinallisten provinssien tueksi Espanjaa vastaan Alankomaiden vapaustaistelun (1568–1648) ollessa vaikeuksissa 1580-luvulla. Alankomaiden valtionhoitajuuden oli tarkoitus kruunata Leicesterin pitkä poliittinen ura ja puhdistaa. hänen mainettaan. Toisin kuitenkin kävi. Leicesterin kausi on nähty historiassa yksiselitteisesti täydellisenä epäonnistumisena. Syitä epäonnistumiselle on useimmiten haettu Leicesterin persoonasta.Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miksi Leicester epäonnistui Alankomaiden valtionhoitajana. Lähdeaineistona käytän Leicesterin valtionhoitajakauden julkaistua kirjeenvaihtoa vuosilta 1585–1587. Tutkimukseni lähestyy Leicesterin kautta valtionhoitajan näkökulmasta, siitä miten Leicester näki toimensa Alankomaiden poliittisena hallintomiehenä ja sotajoukkojen kenraalikuvernöörinä sekä kautensa osana kansainvälistä politiikkaa. Kirjeenvaihdon avulla välittyykin nimenomaan Leicesterin näkemys: se, miten hän itse selitti epäonnistumistaan. Lähdeaineistoa tarkastelen historiantutkimuksen metodin, lähdekritiikin keinoin.
Kirjeenvaihdon systemaattinen tarkastelu osoittaa, ettei Leicester syyttä tuntenut itseään väärinymmärretyksi. Tutkimuksestani selviää, että syyt Leicesterin epäonnistumiselle ovat löydettävissä Leicesterin ristiriitaisesta toimeksiannosta, poliittisen järjestelmän ja hallintokulttuurien eroavaisuudesta, alkeellisesta sotilashallinnosta, rahavaikeuksista, Elisabet I:n huonosta diplomatiasta sekä kansainvälisten suhteiden käänteistä. Tosin Leicesteriä ei voida täysin vapauttaa vastuusta. Leicesterin omat odotukset niin poliittisen hallinnon järjestämisen, sodankäynnin kuin kansainvälisten tavoitteiden suhteen olivat suuremmat kuin liittouman muilla osapuolilla. Tästä syystä Leicesterin toimet kohtasivat usein vastustusta. Leicesterin virheeksi voidaan myös lukea hänen ymmärtämättömyytensä Hollannin säätyjen aseman suhteen.
Tutkimukseni osoittaa, että Leicester näki alusta alkaen retkikunnan tavoitteet ja toiminnan merkittävänä osana aikakauden kansainvälistä politiikkaa. Hän katsoi palvelleensa Alankomaissa vapaustaistelun, protestanttisen uskon ja Englannin turvallisuuden tähden. Leicesterin mukaan Alankomaiden ja Englannin kohtalot olivat sidotut toisiinsa. Retkikunnan sotatoimet myötävaikuttivat osaltaan Voittamattoman armadan kukistumiseen. Leicesterin kausi voidaan lisäksi nähdä murroskohtana Alankomaiden valtiorakennusprosessissa. Leicesterin kauden vastakkainasettelujen seurauksena Alankomaat luopuivat ulkomaalaisten ruhtinaiden tuomasta monarkiasta, ja avasivat tien säätyjen oligarkialle ja 1600-luvun kukoistavan tasavallan rakentumiselle.
Asiasanat: Leicester, Robert Dudley, Alankomaat, vapaustaistelu, Elisabet I, Englanti, 1500-luvun loppu, henkilöhistoria, diplomatia, kirjeenvaihto