TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
ALA-VÄHÄLÄ, TIMO: Metafysiikka Abraham Caloviuksen mukaan
Tutkimus 1600-luvun saksalaisesta koulufilosofiasta
Pro gradu -tutkielma, 181 sivua, 4 liitesivua.
Yleinen historia
Maaliskuu 1995
Tutkielmassa selvitetään saksalaisen filosofin Abraham Caloviuksen (1612-1686) näkemys metafysiikasta. Päälähteinä ovat Caloviuksen metafysiikanesitys Metaphysica Divina sekä tieto-opilliset teokset Gnostologia ja Noologia. Työssä käydään pääluvuittain lävitse seuraavat aiheet:
Luku 2. Millaiset ovat Caloviuksen taustalla vaikuttaneen oppisuunnan, koulufilosofian, historialliset juuret tähänastisen tutkimuksen mukaan?
Luku 3. Millainen teos oli Caloviuksen Jumalainen metafysiikka teemoiltaan ja esitystavaltaan?
Luku 4. Millaiseksi mielen toimintatavaksi Calovius metafysiikkaan liittyvien asioiden pohdinnan määritteli.
Luku 5. Miten Calovius rajasi metafysiikan kohteen.
Luku 6. Mikä oli metafysiikan asema tieteiden järjestelmässä.
Luku 7. Millainen oli metafysiikan ja teologian suhde.
Työn läpi lyöviä teemoja on kaksi: ensinnäkin, missä määrin Caloviuksen työtä ohjasi riippumaton tiedonhalu, missä määrin uskoon ja teologiaan liittyvät sitoumukset; toiseksi, mikä oli Caloviuksen suhde häntä edeltäneisiin filosofian traditioihin.
Työssä päädytään siihen, että Caloviuksen. mukaan metafysiikka ei palvellut teologiaa, vaan ohjasi sen kehitystä, sillä metafysiikka eritteli uskon kannalta keskeisiä käsitteitä. Teologit puolestaan käyttivät tätä tietoa Raamattua tulkitessaan ja johdattaessaan ihmisiä pelastukseen. Metafyysikko ei kuitenkaan voinut tulkita uskon käsitteitä vapaasti, vaan hänen oli sitouduttava oppiin, jonka Saksan luterilaiset ruhtinaat olivat määritelleet vuoden 1577 sovintokaavassa.
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, millaisia muotoja Aristoteleen perinne sai viimeisinä vuosinaan, kun oppineet irtautuivat Aristoteleen auktoriteetista, mutta tukeutuivat edelleen hänen ajatuksiinsa. Calovius ei sitoutunut vain Aristoteleen ja skolastiikan perinteeseen, vaan omaksui ajatuksia myös uusplatonikoilta. Hän ei kuitenkaan kyennyt sulattaman lainaamiaan ajatuksia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, vaan niiden väliset erot jäivät elämään ristiriitaisuuksina hänen teoksissaan.
Tutkimuksessa ei paikannettu täsmällisesti Caloviuksen ajattelun lähteitä. Sen sijaan etsittiin ne teemat, joiden historian tunteminen on välttämätöntä Caloviuksen tekstin ymmärtämiseksi. Valitun aiheen osalta näitä teemoja oli kaksi. Oppi käsitteestä oli tarpeen tutkittaessa, miten ihmismieli Caloviuksen mukaan tavoitti ja rajasi metafysiikan kohteen, käsitteen "oleva olevana". Aristoteleen oppi habituksista osoittautui välttämättömäksi tutkittaessa, miten Calovius määritteli tieteet ylipäätään sekä selvitettäessä, mikä oli metafysiikan asema tieteiden järjestelmässä. Edellistä teemaa ei ole tutkittu koulufilosofian osalta, jälkimmäinen on kokonaisuudessaan melko tutkimaton aihe.