TURUN YLIOPISTO
Yleinen historia/Humanistinen tiedekunta
AHVENISTO, INKERI: Der Film als Spiegel seiner Zeit. MozartFilme im Dritten Reich und in den 80er Jahren im Vergleich
Pro Gradu -tutkielma, 141s., 22 liites.
Yleinen historia
Tammikuu 1997
Pro gradu -tutkimukseni kohteena ovat neljä eri aikoina valmistunutta elämäkerrallista Mozart-elokuvaa: Eine kleine Nachtmusik (1939), Wen die Götter lieben (1942), Amadeus (1984, saksaksi synkronisoitu versio) ja Vergeβt Mozart (1985). Miksi Mozartista on tehty niin monta elokuvaa? Onko Mozart-kuva muuttunut ajan myötä? Olisiko tämä muutos selitettävissä yhteiskunnallisilla ja aikakauden kulttuuriin liittyvillä seikoilla?
Mozart on aina kiinnostanut ihmisiä. Hänen musiikkinsa on rakastettua, mutta myös hänen elämänsä tarjoaa runsaasti mielenkiintoisia käänteitä puitavaksi. Kansallissosialistiseen ideologiaan hän sopi erityisesti johtaja-periaatteen pönkittämiseen, yhteishengen ja yhteenkuuluvuudentunteen kasvattamiseen, esimerkiksi rodullisesta puhtaudesta ja arjalaisuuden saavutuksista, kansalliseksi symboliksi ja lipunkantajaksi niin koti- kuin ulkomaillakin. Ideologiaan sopimattomat puolet - esimerkiksi säveltäjän universalismi ja vapaamuurarius - oli helppo haudata ja unohtaa.
80-luvulla Mozart-elokuvat käsittelivät muita, omalle aikakaudelleen ajankohtaisia, kysymyksiä kuten kateus ja kilpailu, keskinkertaisuus ja nerous. Tämän aikakauden kuvauksissa katsoja tapaa aivan erilaisen Mozartin kuin aiempien elokuvien miellyttävä, kohtelias, vaatimaton ja viaton säveltäjä. Heikkoudet kuten taipuvaisuus viiniin ja naisiin annetaan nerolle anteeksi - täytyyhän taiteilijalla olla inspiraationlähteensä. 80-luvulla Mozart ryyppää ja huoraa, ei osaa käyttäytyä hienoissa piireissä, mutta sisimmältään hän on edelleen luonnonlapsi. 80-luvun Mozart on entistäkin nerokkaampi. Mozartin mukana muuttuu koko valistuksen aikakauden kuva kaksinaismoralistisemmaksi ja halki Euroopan puhaltavat vallankumouksen tuulet.
Ei edes Constanze jää entiselleen ajan saatossa. Varhaisempien elokuvien vaatimaton, avarasydäminen kotirouva ja ”hyvä henki” on 80-luvulla löytänyt myös omat tarpeensa, jotka viittaavat boheemimpaan elämään.
Mozart-elokuvat ovat aikansa kuvastajia, mutta ne eivät toista ympäristöään mekaanisesti. Yhteiskunta ja kulttuuri ovat antaneet niiden synnylle perusehdot ja edellytykset, mutta myös ”suositukset”: mikä aihe on kiinnostava, mistä kannattaa kertoa. Ajankohta vaikuttaa myös siihen miten ne kertovat tarinansa. Mozart-elokuvat välittävät erilaisia ideologioita ja asenteita, kuten kansallissosialistisen ajan Mozart-elokuvat kuolemaan ja naisen asemaan liittyviä. Näiden asenteiden ei kuitenkaan aina tarvitse olla poliittisia tai lähteä valtiolliselta taholta (esim. Mozart-kuvan muutos 70-luvun lopulla alkoi tutkijapiireistä). Tekoajankohdan vaikutusta ei kuitenkaan saa liioitella. Se antaa ääriarvot, joiden välillä taiteilijat ja elokuvan tekijät toimivat halujensa, tavoitteittensa ja persoonallisuutensa mukaan. Loppujen lopuksi menestyksestä päättää suuri yleisö.