TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
AHONEN, JORMA: Ulkosuomalaistoiminnan synty ja alkuvaiheet vuosina 1918 1944.
Pro gradu tutkielma, 124 s.
Yleinen historia.
Huhtikuu 1979.
Ulkosuomalaistoiminnalla tarkoitetaan työtä, jota on etupäässä Suomesta käsin tehty ulkosuomalaisten pitämiseksi yhteydessä Suomeen. Toiminta on kohdistunut lähinnä Suomesta muuttaneisiin siirtolaisiin ja heidän jälkeläisiinsä, mutta 1920-luvun lopulla sitä kohdistettiin myös Suomen rajojen ulkopuolisiin suomalaisiin kansanosiin.
Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää ulkosuomalaistoiminnan alkamiseen johtaneet syyt sekä työn alkuvaiheet. Tarkastelussa on keskitytty ulkosuomalais työtä päätoiminta alanaan pitäneisiin yhdistyksiin, joita ovat aikana 1918 1944 olleet Suomalaisuuden Liiton Ulkosuomalaisosasto, Suomi Seura, Ulkosuomalais Yhdistys, Ulkosuomalaisseura Suomi Finlandssvenska Utlandsdelegation, Suomi Amerikka Toimisto, Suomen Ulkomaankävijäin Seura, Amerikan Suomalaisten Seura ja uudelleen Suomi Seura. Tarkasteluissa on pyritty myös selvittämään Suomen yleisen poliittisen ja taloudellisen tilanteen vaikutusta ulkosuomalaistoimintaan sekä suhtautumista työhön sekä Suomessa että ulkosuomalaisten keskuudessa. Lisäksi on suoritettu vertailua muiden maiden ulkokansalaistoimintaan.
Ulkosuomalaistoiminta alkoi järjestäytyneenä muutamista aikaisemmista yrityksistä huolimatta vasta Suomen itsenäistyttyä. Työn aloittamiseen vaikutti siirtolaisiin kohdistuneen suhtautumistavan muuttuminen aikaisempaa suvaitsevammaksi sekä erityisesti kansallisuusaatteen voimakas asema vastaitsenäistyneessä Suomessa. Ulkosuomalaistyön voidaankin sanoa alkaneen osana kansallishenkistä virtausta, joka pyrki korostamaan suomalaisuuden merkitystä.
Ulkosuomalaistoimintaa haittasi lähes koko vuosien 1918 1944 välisen ajan useat järjestölliset udelleenorganisoinnit sekä taloudelliset vaikeudet jotka 1930 luvun alussa olivat tyrehdyttää koko toiminnan. Työtä vaikeutti myös Suomen poliittiset tapahtumat: suhtautuminen AKS:aan, kuohunta Lapuan. liikkeen ympärillä, kielikysymys ja sota aika.
Keskeisimpinä ulkosuomalaistoiminnan työmuotoina oli kauden 1918 1944 ulkosuomalaisvierailujen vastaanotto ja tiedotustoiminta. Siirtolaisuuden kaudella ennen vuotta 1930 oli lähtevien ja palaavien siirtolaisten neuvonnalla vielä merkittävä osa toiminnassa. Tämän jälkeen tuli etusijalle ulkosuomalais- ja siirtolaishistoria. Talvisodassa ulkosuomalaistoiminta muuttui ulkosuomalaisten vapaaehtoisten huoltamiseksi ja jatkosodassa se oli osa Suomen ulkomaille suuntautuvaa tiedotustyötä.
Ulkosuomalaisille ei ulkosuomalaistoiminta ollut kovinkaan merkittävä asia vuosina 1918 1944. Eniten heidän kiinnostumistaan vanhaan kotimaahan lisäsivät ulkosuomalaistoiminnan ulkopuoliset tapahtumat.