Aarnio, Annamaria

TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/ Humanistinen tiedekunta

AARNIO, ANNAMARIA: Viron asia ei ole meidän. Viron neuvostomiehityksen kuva Uudessa Suomessa ja Svenska Dagbladetissa 1939–1941

Pro gradu-tutkielma, 108 s.
Yleinen historia
Toukokuu 2008


Tutkin pro gradussani Viron ensimmäisestä neuvostomiehityksestä muodostunutta kuvaa Uudessa Suomessa ja Svenska Dagbladetissa. Tarkoituksena on ollut selvittää lehdissä syntyneen kuvan kautta Viron historian dramaattista ja traumaattista käännettä toisen maailmansodan aikana. Tutkin minkälaisen kuvan Uusi Suomi ja Svenska Dagbladet loivat Viron miehityksestä ja mitä muutoksia ja erityispiirteitä kuvassa vaiheittain edenneen miehitysprosessin aikana esiintyi. Lisäksi olen vertaillut Uuden Suomen ja Svenska Dagbladetin Viron kuvaa toisiinsa. Tutkimukseni ajoittuu syksystä 1939, jolloin Viro joutui Neuvostoliiton etupiiriin syksyyn 1941 neuvostomiehityksen päättymiseen asti. Työni on ns. historiallinen kuvatutkimus, joten tutkimuskohteenani on ollut Viron neuvostomiehityksen lisäksi myös lehdet itsessään, joiden arvomaailma ja maailmankuva heijastuivat kuvattavasta kohteesta. Lähdeaineistonani olen käyttänyt suomalaista Uutta Suomea ja ruotsalaista Svenska Dagbladetin. Tutkimusmetodini on ollut lähdekritiikkiin perustuva historiallis-kvalitatiivinen metodi.

Viron neuvostomiehitykseen rinnastuu ajallisesti Suomen talvisota ja ankara välirauhan kausi. Niissä puitteissa Uusi Suomi tarkasteli Viron tilannetta. Svenska Dagbladet muodosti kuvansa puolueettoman maan toimintaympäristössä. Lehtien erilaiset lähtökohdat vaikuttivat muodostuneeseen Viro-kuvaan.

Tutkimuksestani selviää, että Uuden Suomen kuva Virosta 1939–1941 oli hyvin riippuvainen Suomen poliittisesta tilanteesta ja kansainvälisestä asemasta. Viron kuva muodostui alisteiseksi Uuden Suomen omille, esimerkiksi propagandistisille tarpeille. Uuden Suomen kuva oli myös hyvin altis muutoksille, vaihdellen sota-ajan heimoveljeydestä rauhanajan vaikenemiseen ja etäisyyden ottamiseen. Viron kuvaan Uudessa Suomessa vaikutti oleellisesti Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet, jonka myötä kuva sai ajoittain itsesensuurista piirteitä. Svenska Dagbladetin Viro-kuvaa määritti johdonmukaisesti syvä pessimismi. Kuva muodostui ruotsalaislehdessä lähtökohtaisesti Viron omasta miehitystilanteesta ja oli siten Uuden Suomen kuvaa autonomisempi. Yhteistä molemmille lehdille oli Viron suhteellisen marginaalinen asema uutistarjonnassa. Viron miehitysvaiheet jäivät eurooppalaisten suurvaltojen ja Suomen kriisien varjoon.

Asiasanat: Viro, miehitys, kuvatutkimus, lehdistö