Pro gradu-tutkielma, 104 s.
Yleinen historia
Lokakuu 2008
Tutkimukseni tarkastelee Aleksandra Kollontain toimintaa ja roolia Venäjän työväenliikkeessä vuosina 1914–1922.
Aleksandra Kollontai oli merkittävä bolshevikki ja naisasianainen, joka toimi Venäjän vallankumouksen jälkeen ministerinä ja myöhemmin diplomaattina. Tutkimuksessa tarkastelen miksi ja miten hänestä tuli marxilainen ja myöhemmin bolshevikki. Työni tarkastele myös Kollontain suhdetta marxilaisuuteen ja siinä tapahtunutta muutosta. Hän osallistui Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen monta kertaa Leniniä ja puoluepolitiikkaa kritisoivien oppositioryhmien toimintaan. Kuitenkin myöhemmin hänestä tuli taitava diplomaatti ja vastustamansa politiikan kannattaja.
Alkuperäismateriaalina on käytetty hänen päiväkirjojaan, eri aikana kirjoittamiaan muistelmiaan sekä julkaisemiaan artikkeleitaan.
Kollontain kehitys ja liittyminen vallankumouksellisiin oli hyvin tyypillistä sen ajan yläluokan nuorisolle ja erityisesti naisille. Aleksandra Kollontai, kuten monet nuoret 1800-luvun Venäjällä, innostui Marxin teorioista, koska ne tarjosivat tieteellisen selityksen yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudelle ja myös ratkaisun siihen. Marxismi tarjosi myös ratkaisun miehen ja naisen yhteiskunnalliselle epätasa-arvolle, josta Aleksandra Kollontai oli kiinnostunut.
Marxilaisuuden perusperiaatteet, mm. internationalismi, tasa-arvo ja työväenluokan erityisasema uuden yhteiskunnan luojana, olivat Kollontaille ohjenuorana hänen toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Työväenpuolue oli lähinnä väylä tai väline taistelussa marxismin puolesta. Sen takia hän usein kritisoi puoluepolitiikka ja Leniniä vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen. Hänen lähtöönsä diplomaattisiin tehtäviin ja taipumisensa puoluepolitiikkaan vaikutti poliittisen ilmapiirin muutos Venäjällä ja kommunistisessa puolueessa. Hän myös pelkäsi eristetyksi tulemista ja työn menettämistä oppositiotoiminnan takia.
Asiasanat: Aleksandra Kollontai, marxismi, sosialismi, marxilainen feminismi, bolshevismi, Venäjä, Venäjän työväenliike, Venäjän vallankumous vuonna 1917, Brest-Litovskin rauha, Työväenoppositio.