Date: Mon, 4 Jul 1994 16:27:44 +0300 From: Timo Ala-Vähälä <talavaha@kruuna.hut.fi> To: Hannu Salmi <hansalmi@utu.fi> Subject: Re: Mista affekteja loytaa?
On Fri, 1 Jul 1994, Hannu Salmi wrote:
> On Thu, 30 Jun 1994, Timo Ala-Vähälä wrote:
> >
> > Sattuipa kysymyksesi hyvaan saumaan. Selailin eilen
> > Augustinuksen teosta De Civitate Dei, ja loysin siita
> > tunteiden historia kannalta mielenkiintoista tekstia.
>
> Luin jokin aika sitten Augustinuksen Tunnustuksia.
> Muistaakseni siinakin oli paljokin tunteiden resonointia,
> ainakin II ja III kirjassa, joissa Augustinus muistelee
> hurjaa nuoruuttaan ja pohtii mm. teatteriesityksen
> herattamia tunteita.
Augustinus on ilmeisesti kasitteen "pathos" historian kannalta aivan yhta tarkea henilo kuin Tuomas Akvinolainen.
Augustinus katsoi, etta ihminen ei voi itse tavoittaa hyvetta, vaan han saa sen aina Jumalan armosta. Hyvaltakin nauttava hyve on vain teeskentelua, jos se ei ole Jumalan lahja. Augustinuksen taustalla lienee varhaisen kirkon piirissa kayty keskustelu siita, voiko ihminen tavoittaa pelastuksen omin avuin, jarkensa avulla. Augustinus siis kiisti taman.
Tuomas Akvinolainen jatkoi Aristoteleen perinnetta sanoen, etta ihminen voi tavoittaa tietyt hyveet harjaannuksen avulla. Kuitenkin hankin sanoi, etta uskonnolliset hyveet - usko, toivo ja rakkaus - tulivat ihmiselle vain jumalan armosta. Tuomaan ajattelussa sulautuu yhteen siis kaksi ajatusta: Aristoteleen ja Augustinuksen kasitykset. Tuomas itse viittaa Augustinukseen selvittaessaan termin "pathos" historiaa, mika osoittaa, etteivat Augustinuksen ajatukset olleet hanelle vieraita.
Augustinus ehka samaisti tunteet ja vietit toisiinsa, hyvetta han puolestaan piti valineena, joilla tunteita voitiin hallita. Tahan viittaa Confessiones-teoksen X-luku. Mielenkiintoista on, missa maarin
Augustinuksen ajatukset vaikuttivat Lutheriin, joka kasittaakseni korosti sita, etta ihmisen pelastus riippuu jumalan armosta. Muistettakoon, etta Luther oli alunperin augustinolais-munkki.
Nama ovat luonnosmaisia huomioita, silla en ole oikein paassyt kasiksi Augustinuksen ajatuksiin, ja Lutherin muistan lahinnan lukion uskonnon tunneilta.
Asiasta toiseen: selasin viikonlopun aikana sattumalta Macchiavellin teosta "ruhtinas". Siina hanella on oma lukunsa aiheesta, miten ruhtinaan tulee herattaa alamaisissaan kunnioitus, ja mita ongelmia alamaisten viha tuo.
Macchiavelli nauttaa ajatelleen, etta pelko ja viha ovat kansaa liikuttavia tunteita, ja ruhtinaan on otettava ne huomioon valtaa kayttaessaan. Ilmeisesti muutkin valtio-oppineet kirjoittivat kansojen tavoista, ja niiden vaikutuksista yhteiskuntarauhaan. Tama teema menee sivuun aiemmasta keskustelustamme, mutta kannattanee ottaa huomioon, jos keraatte teemoja, jotka liittyvat tunteiden historiaan.
Terv. Timo