Date: Thu, 09 Mar 1995 15:02:25 +0200 (EET) From: "JARI SEDERGREN (COMM)" <SEDERGRE@valt.helsinki.fi> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: Radio 100-vuotta
> Date sent: Thu, 09 Mar 1995 13:26:38 -0800 (PST)
> From: Ari Kalevi Kivim{ki <arikiv@utu.fi>
> Subject: Re: Radio 100-vuotta
> Guglielmo Marconi teki kokeita "mustalla laatikollaan" vuosien 1894-95
> tienoilla. Marconi kokeili lähinnä Heinrich Hertzin löytämiä "Hertzin
> aaltoja" (radioaallot). Ensimmäisessä radiokokeilussaan Marconi laukaisi
> kukkulan takana olleen pienoiskiväärin radiolähetintä ja vastaanotinta
> käyttäen omasta huoneestaan. Kyseessä oli keksintö, josta syntyi langaton
> lennätin, ei varsinaisesti vielä radio. Lennättimellä lähetettiin Morsen
> kehittämiä morseaakkosia (joita oli aikaisemmin lähetetty langallisella
> lennättimellä).
Tätä edeltäviä kovia juttuja olivat tehneet Samuel Morse lennättimellä (1844), Alexander Graham Bell (1876) ja Thomas Edisonin sähkölampulla (1879). Aikansa "Elmo" Marconi testaili James Clerk Maxwellin (elektromagneettisista kentistä) ja Heinrich Hertzin (tuotti elektromagneettisia aaltoja 1888) teorioita.
> Marconin isä esitteli poikansa ja tämän keksinnön Italian posti- ja
> teleministeriölle (erittäin vapaasti käännetty). Herrat eivät kuitenkaan
> lämmenneet keksinnölle. Marconi muutti mustan laatikkonsa kanssa
> Englantiin vuonna 1896. Britannian laivasto (merivalta!) kiinnostui
> suunnattomasti keksinnöstä, sillä se mahdollisti koko imperiumin
> tiedonvälityksen. Langaton lennätin oli briteille strateginen ase.
> Marconi ja britit perustivat vuonna 1897 British Marconi -yhtiön, jolla
> oli laitteiden valmistusmonopoli.
>
> Ääniradio sen sijaan syntyi vuonna 1906. Feginald Aubrey Fessenden ja Lee de
> Forest kehittivät laitteen, jossa oli yhdistetty langaton lennätin ja
> puhelin. Tuloksena oli laite, jolla pystyi lähettämään puhetta, musiikkia
> ym. varsinaista ääntä. Ensimmäinen radiolähetys kuultiin jouluaaton
> iltana 1906. Kaikki Atlantin laivaradiosähköttäjät kuulivat yllättäen
> sähkötyksen ja kohinan seasta myös sopraanon laulua, viulun soittoa ja
> Luukkaan jouluevankeliumin. Yleisradiotoiminnan malli sai alkunsa tuosta
> hetkestä.
John Ambrose Fleming yhdessä Lee De Forestin kanssa keksivät laitteen nimeltä "audion tube" (myös vacuum tube). Reginald Fessende oli kaveri joka lähetti ensimmäiset lähetykset juluaattona 1906. Koska Fessende ei saanut De Forestin uutta keksintöä hän yhdisti puhelimen mikrofonin lähettimeensä ja tuotti sillä lyhyen musiikki- ja puheohjelman Brant Rockista, Massachusettsista. De Forest ja Fessende tekivät yhteistyötä vasta muutamaa vuotta myöhemmin: laatu parantui, kun "audion tube" voitiin ottaa käyttöön. San Josessa, Kaliforniassa, pantiin pystyyn jonkinlainen pysyvämpi radioasema vuonna 1909 (Charles Herrold). Seuraavana vuonna De Forest lähetti mm. Enrico Carusoa Metropolitan Oopperasta New Yorkista. Sama mies raportoi myös Wilson-Hughes -vaalitaistosta 1916.
Kunnollinen lainsäädäntö saatiin Amerikoihin pystyyn vasta 1920-luvun alulla, vaikka ensimmäinen radio Act oli annettu jo 1912 (seurava 1927) Keskittyminen oli jo alkanut kun RCA osti Marconin tehtaan 1919. Muita yrityksiä pelissä olivat Westinghouse (jonka omistaman yhtiön kautta Frank Conrad lähetti Pittsburghista säännöllisesti musiikkia vuodesta 1920 lähtien -- lähetin oli muuten autotallissa: se oli ensimmäistä "garage music'ia". Asema oli KDKA).
Ensimmäiset varsinaiset asemat olivat paikallisen sanomalehden omistama WWJ Detroitissa ja WHA Madisonissa, Wisconsinissa. Ensimmäiäsen lisenssin sai kuitenkin WBZ Massachusettsin Springfieldissä, 15.9.1921. Radiomainostus (WEAF, New York, 100 doillaria kiinteistövälittäjältä varttitunnin ohjelmasta) alkoi luultavasti seuraavana vuotena.
> Radion ikä lasketaan siis vähän riippuen siitä, mikä katsotaan radioksi.
> Jos kriittisiä ollaan, radio ei täytä sataa vuotta vielä 11 vuoteen! Jos
> taas langaton lennätin kelpaa radioksi, satavuotisjuhlat ovat ovella.
> Mikä mahtaa olla kuukausi ja päivä, siitä en sitten tiedä.
>
> A. Kivimäki
> Tiedotusoppi
terv. Jari Jari Sedergren Department of Communication University of Helsinki Internet: sedergre@valt.Helsinki.FI