Date: Thu, 02 Feb 1995 09:30:56 -0800 (PST) From: Marko Olavi Lehti <malehti@utu.fi> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: Pietari Kaukovalta
On Tue, 31 Jan 1995, Anu Lahtinen wrote:
Anu Lahtinen kysyi:
> Onko jollakulla tietoja suomalaisesta papista Pietari Kaukovallasta l.
> Kaikkivallasta, joka 1215 suoritti Virossa suuren joukkokasteen? Tämän
> tiedon löysin Jalmari Jaakkolan Suomen varhaiskeskiajasta (1938, s.205)
> ja uteliaisuus heräsi. Onko hänestä yhtään lisätietoja tai arveluita?
> Löytyykö mitään häntä käsittelevää kirjallisuutta?
Niinkuin muut ovat jo todenneet Pietari Kaukovalta on jäänyt historiaan Henrik Lättiläisen ansiosta. Henrik itsesäänkin on mielenkiintoinen henkilö. Hän syntyi joskus 1880-luvulla luul- tavammin Magdeburgin lähellä. Paul Johansen arvio eräässä artikkelissa, että Henrikin vanhemmat ottivat osaa piispa Albertin ensimmäiseen ristiretkeen, joka kohdistui Liivin- maalle vuonna 1200. H. kuitenkin lähetettiin takaisiin Saksaan Segebergin luostariin samaan lisäkoulutsta. H. ei lähtenyt kuitenkaan yksin, vaan hänen mukanaan matkusti 30 panttivankia. Panttivangit olivat lättiläisten ja liiviläisten vanhimpien poikia. Tapa oli yleinen; sillä tavoin varmistettiin uusien liittolaisten uskollisuus ja assimiloituminen uuteen kulttuuriin.
H. oppi matkumppaneiltaan latvian ja liivin kielen ja palat- tuaan takaisin Riikaan hän toimi ensin piispan tulkkina. V. 1208 hänet nimetettiin kuitenkin lähetyspapiksi ja lähe- tettiin kastamaan lättiläisiä Ymera-joella. Viimeinen maininta H. on vuodelta 1259, mutta jo v. 1226 H. kirjoitti kuuluisan kronikkansa Liivinmaan valloituksessa.
Henrik Lättiläisen kronikka on lähteenä varsin ainutlaatuinen, koska toisin kun monet kuuluisat kronikoitijat, H. kuvaa tapah- tumia, joihin itse osallistui. Tottahan toki kronikka seuraa yleistä raamatullista pelastustarina kaavaa, mutta varsin oppi- mattoman lähetyspapin kirjoittama kronikka sisältää paljon ainesta 1200-luvun alun Liivinmaan yhteiskunnasta niin risti- retkeläisten kuin paikallisten asukkaiden puolelta. Hän tunsi myös lättiläsiet ja liiviläiset, joiden keskellä hän eli suurimman osan elämästään. Kronikan lähdekäytö on tähän asi ollut varsin vajavaista. Ainakin virolaisessa historian kirjoituksessa sitä käytetty vain heidän "vapaustaistelunsa" tapahtumahistorian kuvaamiseen.
Mutta Pietarista, josta ainoa säilynyt lähde on H. Lättiläisen kronikka. Mikä mies Pietari oikein oli? Ainakin kronikan vironkielisen version indexin mukaan P. mainitaan kornikassa 5 kertaa.
1) V. 1215 Ugandilaiset (ei ugandalaiset vaan Viron eteläisen maakunnan asukkaat) hävisivät sodan lättiläislle ja saksalaisille. Tästä ilahtuneena päätettiin lähettää pappeja käänyttämään ugandilaisia. Matkaan lähtivät pappi Pietari Kaukovalta (Petrus Kakuwalde) Suomesta (paikka mainitaan) ja pappi Otto. Käännyttämisen jälkeen nämä palasivat takaisin Liivinmaalle (ristiritarien alueelle).
2) Rooman v. 1215 kirkolliskokouksessa syntyi luultavasti jotain kiistaa kenelle virolaisten kastaminen kuului. H. kirjoittaa kronikassaan, että Rooma antoi oikeuden Riialle ja että papit Pietri Kaukovalta ja Otto olivat jo kastamassa Sakalassa ja Ugandissa.
3) V. 1220 saksalaiset saivat jälleen voittoja ugandalaisista ja muista virolaisista ja papit lähetettiin jälleen matkaan. Tällä kertaa Pietari lähti matkaan yhdessä Henrikin kanssa ja kohteen oli Emajoen pohjoispuolinen Viro aina Virumaalle asti.
4) Samana vuonna Pietari ja Henrik olivat myös Järvamaalla, missä he kuulivat pohjoiseen saapuneista tanskalaisista ja heidän papistaan. Pojat lähtivät tätä vastaan kertoakseen hänelle, että Järvamaa kuuluu Riian piispan alaisuuteen.
5) V. 1226 Pietari oli jälleen käännytysreissulla Järva- ja Virumaalla ja tavan mukaan vain kävi kääntymässä täällä: kastoi väen ja palasi takaisin etelään Liivinmaalle.
Nämä maininnat eivät paljoa valaise, kuka Pietari oikein oli ja mitä hän teki pääosin saksalaisten (Westfalenin alueelta lähtöisin olevien) ristiritarien ja lähetyspappien seurassa. Kristinusko oli tuskin Suomessakaan vielä kovin vakiintunutta, mutta kaikesta huolimatta Pietarin on täytynyt kulkeutua Saksaan oppia saamaan. P. alkuperä näyttää kiistattomalta (ainakin vironkielisen käännöksen perusteella). Liivinmaalle P. lienee värvätty/värväytynyt kielitaitonsa perusteella; suomi ei ollut kovin kaukana virosta tai liivistä. Liivinmaan kolonisaatiossa P. oli kuitenkin merkittävässä asemassa, koska ainakin H. mukaan pappien lukumäärä oli hyvin pieni, jopa yhden käden sormin laskettavissa oleva. Ja H. varmaan tiesi asian koska hän oli yksi niistä. Ja toisaalta kukapa olisi lähtenytkään vapaaehtoisesti täysin tuntemattomaan kylmään ja vihamieliseen Baltiaan.
Tulipahan turistua, mutta toivottavasti tästä oli apua.
Marko Lehti