Re: Marko Nenonen: Moottoriteista ja maailmanpankista (fwd)

heikki emil lempa (helempa@midway.uchicago.edu)
Tue, 23 Jan 1996 13:49:57 -0600 (CST)


Date: Tue, 23 Jan 1996 13:49:57 -0600 (CST)
From: heikki emil lempa <helempa@midway.uchicago.edu>
To: H-verkko <H-VERKKO@sara.cc.utu.fi>
Subject: Re: Marko Nenonen: Moottoriteista ja maailmanpankista (fwd)

Kuten aiemmin kirjoitin, luku TVH:n tyomaista ja tyomaakulttuurista tarjosi kiinnostavia aineksia. Silti Nenosen letkautus ei ole riittava. Jos aiotaan kirjoittaa tyolaiskulttuurin poliittisesta merkityksesta, niin ei sita voi kuitata sanomalla: > Olen muuten itse ollut ojaakin
> kaivamassa rakennustyömaalla (1973-74). Mitä niihin "vastustamisstrategioihin"
> tulee, yleensä oltiin päissään.

Ludtken teesi nimittain lahtee juuri siita, etta "hevosenleikki", "velttoilu", "kannaily" on tietynlainen elementaarinen strategia, joka ei ehka viela kay politiikasta, mutta omaa silti tietyn juonen vastustaa sita mita koetaan repressiiviseksi. Ideana on nimittain ajatella, etta ko. strategialla on oma historiansa. Suomessa mm. Kari Teras varmasti osaa tarkemmin analysoida ko. ilmiota. Niinpa Nenosen olisi ehka kannattanut tutustua mm. Suomen akatemian tyon historia -projektiin, joka tietaakseni on valmistunut jo parisen vuotta sitten.

> Neljänneksi: Nedecon selvitystä on melkolailla esitelty (eri kohdin kirjaa).
> Selvityshän on ollut julkinen iän kaiken. Se sisältää kyllä monia asioita, mm.
Monet asiat, itse asiassa useimmat asiat ovat olleet historiassa (menneisyydessa) julkisia. Vaikeus on siina, etta ne ovat paasseet unohtumaan. Historioitsijan tehtavana on palauttaa ne muistiin.

> talouselämästä, mutta niiden luettelointi ei käynyt päinsä kenenkään
osuudessa.

Vaikka toisaalla osoitettiin, etta ko. selvityksella oli ratkaiseva merkitys Suomen tiepolitiikan muotouttamiseen. Eiko tasta juuri olisi loytynyt sita substanssia?

> Toinen hyvä huomio voisi olla se, että rautatieliikenne ei ole voittanut
> maantieliikennettä missään meille vertailukelpoisessa maassa. Miten Albanian
> laita on 1990-luvulla, en osaa sanoa.

Nain voi olla, mutta vilkaisu esimerkiksi Saksaan tai Ranskaan osoittaisi, etta auton ja junan suhde ei enaa ole sita, mita se oli 1970- ja 1980-luvuilla. Varsinkin Saksassa junien matkustajamaarat ovat roimasti nousseet viime vuosina.

Heikki Lempa