Date: Tue, 31 Oct 1995 08:35:14 -0800 (PST) From: Hannu Juhani Salmi <hansalmi@utu.fi> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Hurja Hilja
Kaarle Sulamaa vaitteli hiljattain Helsingissa Hilja Riipisesta. HY:n gopherista loytyi oheinen lehdisto- tiedote.
---------- Forwarded message ---------- Date: Tue, 31 Oct 1995 08:24:30 +0200 Subject: Tiedevinkki: Hurja Hilja ja IKL
>From isosompp@cc.helsinki.fi Thu Oct 12 16:00:23 1995
Subject: Tiedevinkki: Hurja Hilja ja IKL
T I E D E V I N K K I
TEKSTI VIESTIMIEN VAPAASEEN KÄYTTÖÖN
N:o 10/13.10.1995 ISSN 0787-488X
HELSINGIN YLIOPISTO Tiedotus Lisätietoja: Tuija Vuorinen PL 33 (Yliopistonkatu 4) Puh. : 90 - 191 22570 00014 Helsingin yliopisto Fax. : 90 - 191 23010
----------------------------------------------------------------------
Hurja Hilja ja IKL
Nainen äärioikeistolaisessa liikkeessä
Hilja Riipinen (1883 - 1966) on eräs Suomen poliittisen historian värikkäimpiä ja kiistanalaisimpia hahmoja. "Hurjana Hiljana" tunnettu Riipinen oli myös eräs harvoja 1930-luvulla Lapuan liikkeessä ja Isänmaallisessa kansanliikkeessä esiin päässeitä naisia. Hän oli harvinaisen voimakkaasti kantaaottava ja hänen persoonaansa on liitetty yleensä voimakasta superlatiivisuutta - sekä vastustajien että kannattajien taholta. VTL Kaarle Sulamaa on tutkinut Hilja Riipisen elämää väitöskirjassaan sekä lähiaikoina ilmestyvässä elämäkerrassa "Hilja Riipinen - Lapuan lotta".
Hilja Riipinen oli nuorena ennen muuta naisasianainen, joka taisteli miessukupuolta ja sen ennakkoluuloja vastaan. Taistelu liittyi hänen tapaansa nähdä maailma voimakkaasti polarisoiden; vastakkain olivat Hyvä ja Paha ilman välivivahteita. Ammatiltaan hän oli venäjän kielen opettaja ja hän ihaili venäläistä kulttuuria. Hän kuului vanhasuomalaiseen puolueeseen, joka otti taipuvan ja sovittelevan asenteen venäläistä sortokoneistoa kohtaan. Lisäksi hän oli pasifisti, joka uskoi sankaruuteen lähinnä hengen alueella.
Vuosi 1918 ja sen tuomat traumaattiset kokemukset muuttivat Hilja Riipisen arvomaailmaa radikaalisti. Pasifistisesta naisasianaisesta tuli innokas lotta, jolle taistelu marxilaista maailmanvallankumousoppia vastaan tuli ensiarvoisen tärkeäksi. Siveellinen Paha yhdistyi hänen mielessään kommunismiin, joka pyrki maailmanvaltaan. Venäjän sijasta hän ryhtyi opettamaan saksaa. Naisasian hän selitti voitetuksi kannaksi; vuonna 1918 hän sanoi ensi kertaa nähneensä sankarin miehessä ja kyenneensä arvostamaan miestä miehenä.
Kun kommunisminvastainen kansalaistoiminta alkoi loppuvuodesta 1929 Lapualla -Hilja Riipisen asuinpaikkakunnalla- hän oli alusta alkaen tapahtumissa mukana ja viemässä niitä eteenpäin. Hän kuului liikkeen jyrkimpään siipeen, joka selitti, että kommunismin vastustamisessa oli käytettävä kaikkia ajateltavissa olevia keinoja. Lapuan liikkeen aallonharjalla hänet valittiin eduskuntaan vuonna 1930. Vaikka hän oli kokoomuksen kansanedustaja, hän edusti eduskunnassa leimallisesti kansanliikettä ja koetti jopa koota lapualaiskansanedustajista oman ryhmänsä.
Lapuan liikettä seuranneessa Isänmaallisessa kansanliikkeessä Hilja Riipinen toimi niin ikään näkyvästi ja aktiivisesti. Hän oli eräs suosituimpia puhujia IKL:n keskuudessa. Eduskuntaan hänet valittiin IKL:n listoilta kaksi kertaa, vuoden 1933 ja 1936 vaaleissa. Kansanedustajana hän herätti huomiota radikaaleilla ja räiskyvillä puheillaan, joiden vuoksi hänet muun muassa erotettiin vuonna 1934 eduskunnasta viikon ajaksi.
Hilja Riipinen oli poliittisena julistajana varsin fanaattinen ja jopa hurmoksellinen. Parasta IKL:ssä hänen mielestään olikin se, että vastakohtapari hengellinen-maallinen ylittyi hänen mukaansa liikkeen olemuksessa, joka oli hengellinen (tai ainakin pseudohengellinen). Siten sellaisetkin henkilöt, joille uskonnollisista syistä osallistuminen politiikkaan oli aiemmin ollut vaikeaa, saattoivat tulla mukaan IKL:n toimintaan. Riipisen oma julistustyyli oli hyvin uskonnollisluonteista, eikä ole ihme, että häntä alettiin julkisuudessa nimittää Isänmaallisen kansanliikkeen "ylipapittareksi".
Jatkosotaa seurannut täydellinen poliittinen tappio ei lannistanut Hilja Riipisen uskoa . Neuvostoliiton voitolle ja vaikutusvallan laajenemiselle hän ei löytänyt muuta selitystä kuin sen, joka löytyi Johanneksen ilmestyksestä. Sodanjälkeisinä vuosina hän kirjoitti: "Ja kuitenkin on sisällä usko, että kaikki kääntyy vielä." Riipinen ei ollut sodan jälkeen valmis suuntautumaan Länteen -Idästä puhumattakaan- vaan pysyi loppuun asti uskollisena vanhoille ihanteilleen.
Kaiken kaikkiaan Hilja Riipisen elämä vaikuttaa alusta loppuun saakka kuin suurelta, hyvin näytellyltä draamalta. Tähän hän ehkä tietoisestikin pyrki. Teatteriharrastus ja näyttelemishalu, jonka vanhemmat häneltä kielsivät, purkautuivat hänessä toista tietä. Suurieleinen teatraalisuus oli hänelle ominaista niin opettajana, lottana kuin poliitikkonakin. Hilja Riipinen on kiinnostava monen tieteenalan kannalta: hänestä löytyy tutkittavaa poliittiselle historialle, psykologialle, teologialle ja naistutkimukselle. Tutkimustyö "Enemmän oikealle!"- Hilja Riipinen Suomen poliittisessa historiassa valottaa Hilja Riipistä ennen muuta tyyppinä. Siten siinä keskitytään enemmän Riipisen maailmankuvaan, itseymmärrykseen ja mentaliteettiin kuin tapahtumahistoriallisen fakta-aineiston esittelyyn. Erinomaisen lähdeaineiston keskeisen osan muodostavat Riipisen päiväkirjat, joissa hän itse erittelee tuntemuksiaan ja kuvaa suomalaista oikeistoradikalismia sisältä päin, vieläpä erikoisesta ja ainutkertaisesta naisnäkökulmasta.
Riipisen mentaliteetin ja itseymmärryksen valottamiseksi työhön sisältyy sellaisia lukuja kuin "Hilja Riipinen miesyhteisöjen jäsenenä" ja "IKL usko(nto)na". Ensin mainitussa valotetaan Hilja Riipisen suhtautumista omaan ja vastakkaiseen sukupuoleen, sekä tutkitaan, millaisia keinoja Riipisellä oli selviytyä ainoana naisena toimiessaan yhdessä miesten kanssa poliittisissa liikkeissä, jotka olivat luonteeltaan korostetun maskuliinisia. Luvussa "IKL usko(nto)na" kuvataan taas Riipisen tapaa käsittää liikkeen luonne: IKL oli hänestä vanhoihin herätysliikkeisiin rinnastunut liike, jota Jumala johti ja jonka tarkoituksena oli saada aikaan ihmisissä syvä sielullinen "kääntymys" ja "herääminen".
Sulamaalta ilmestyy tieteellisen työn rinnalla elämäkerta Hilja Riipinen -Lapuan lotta, joka ei ole pelkästään popularisoitu versio väitöskirjasta, vaan sisällöllisestikin sen oleellinen täydentäjä. Otavan kustantaman elämäkerran sivuille on voitu mahduttaa sellainen Hilja Riipiseen liittyvä mielenkiintoinen aineisto, jota ei olisi ollut relevanttia esitellä väitöskirjatyössä. Esimerkiksi runsasta haastatteluaineistoa on voitu esitellä laveammin juuri elämäkertateoksessa, samoin "Hurjan Hiljan" elämään liittyviä dramaattisia käänteitä ja tapahtumia.
---------------------------------------------------------------------- Kaarle Sulamaa
Kaarle Sulamaa on syntynyt vuonna 1968 ja valmistunut ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1986. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1991 ja valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1995.
Sulamaan väitöskirja "Enemmän oikealle - Hilja Riipinen Suomen poliittisessa historiassa" esitetään tarkastettavaksi Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa 13.10.1995 kello 12.00 (Valtiotieteellisen tiedekunnan luentosali, Unioninkatu 37). Tutkimus kuuluu poliittisen historian alaan. Vastaväittäjänä on FT Juha Siltala ja kustoksena professori Osmo Jussila.
Yhteystiedot: puhelin 90 -135 7050(koti)