Re: Pelinavaus

Hannu Juhani Salmi (hansalmi@utu.fi)
Thu, 12 Oct 1995 08:47:40 -0900 (PDT)


Date: Thu, 12 Oct 1995 08:47:40 -0900 (PDT)
From: Hannu Juhani Salmi <hansalmi@utu.fi>
To: h-verkko@sara.cc.utu.fi
Subject: Re: Pelinavaus

On Tue, 10 Oct 1995, Markku Roinila wrote:

> Leibniz kirjoitti venäläiselle
> kansleri Golofkinille seuraavasti:
>
> "Nuoruudestani lähtien lopullinen tavoitteeni on ollut
> toimia Jumalan kunnian hyväksi tieteiden edistämisen
> kautta, jotka parhaiten kuvastavat jumalallista voimaa,
> viisautta ja hyvyyttä...Olen aina valmis suuntaamaan
> ajatukseni kohti tätä suurta päämäärää, ja olen vain etsinyt
> ruhtinasta, joka jakaisi kanssani samat tavoitteet...tässä
> suhteessa en suosi kansakuntaa tai osapuolta".

Olisi varmaan aika anakronistista kutsua Leibnizia valistuneen itsevaltiuden kannattajaksi, mutta ainakin minun mieleeni tällainen ajatus tuli. Toisaalta hän näyttää kannattavan taiteilijan/filosofin ja ruhtinaan liittoa. Tälle ajatuksellehan löytyy paljon rinnastuskohtia, sekä aiemmasta että myöhemmästä historiasta.

Toteat toisaalta myöhemmin, että Leibniz kannatti myös "augustinolaista", hengellisen johtajan, paavin, ja maallisen johtajan, keisarin, välistä liittoa. Eikö tämä valtiomalli poikkea olennaisesti filosofin ja ruhtinaan liitosta? Miten Leibniz sovitti yhteen nämä - mielestäni selvästi erilaiset - ajattelutavat?

> Usein Leibnizin doktriinia "Tämä on paras
> mahdollisista maailmoista" on pidetty hänen poliittisen
> ajattelunsa kiteytymänä. Otos Voltairen Candidesta:
>
> "Candide, huumaantuneena, järkyttyneenä, epätoivoisena,
> verta vuotavana, tärisevänä, sanoi itselleen: -Jos tämä on
> paras mahdollisista maailmoista niin millaisia ne muut
> mahtavat olla?"
> ihmisille pahana. Toisin sanoen tämä maailma ei ole
> täydellisen hyvä maailma joka suhteessa, vaikka se onkin
> paras kaikista mahdollisista maailmoista. Samalla maailma
> voi kuitenkin kehittyä kohti yhä suurempaa täydellisyyttä,
> ja tässä myös yksilöllä on omat mahdollisuutensa.
> Leibnizin mukaan ihminen saa tyydytystä ja iloa nähdes-
> sään täydellistymistä.

Miten Voltairen näkemyksiin suhtauduttiin hänen omana aikanaan. Edustiko Voltairen "tiivistys" yleensä aikalais- ymmärrystä? Vai onko Voltairen Leibniz-reseptio lainkaan yleistettävissä? Mietin tätä itse Candidea lukiessani. Voltaire ei muistaakseni suoraan mainitse Leibnizin nimeä, mutta pohdiskelu "parhaasta mahdollisista maailmoista" on yleisesti tulkittu Leibniz-kritiikiksi. Mistä lentävä lause "parhaasta mahdollisesta maailmasta" on peräisin? Onko se jostakin Leibnizin tekstistä?

Toteat, että Leibnizin mukaan "maailmaan on sisäänrakennettuna tietty määrä epätäydellisyyttä" ja että maailma voi "kehittyä kohti yhtä suurempaa täydellisyyttä". Eikö tämä siis tarkoita, että nykyinen maailma ei ole paras mahdollinen, koska se voisi muuttua täydellisemmäksi?

Voltairen Candide on usein tulkittu hyökkäykseksi fatalistista maailmankuvaa vastaan. Eikö tämäkin ole paradoksaalista, kun Leibnizin poliittinen ajattelu vaikuttaa hyvinkin tavoitteellliselta matkalta kohti yhä suurempaa onnellisuutta?

Anteeksi, että esitän samantien näin monta kysymystä, mutta tämä on askarruttanut minua viime aikoina Candidea lukiessa.

> Vaikka Leibniz tunnetaan ennen kaikkea filosofina,
> huomattava osa hänen toiminnastaan suuntautui juuri
> poliittisiin ja kulttuurillisiin päämääriin. Työskentely
> kolmen peräkkäisen Braunschweigin vaaliruhtinaan (joista
> viimeisestä tuli Englannin kuningas) palveluksessa piti
> Leibnizin kiinni päivänpolitiikassa ja lisäksi hän itse
> suoritti useita muita diplomaattisia tehtäviä muiden
> ruhtinaiden palveluksessa.

Minkälaista lähdeaineistoa muuten käytät tutkimuksessasi? Millaisia dokumentteja Leibnizin ajattelusta on käytettävissä?

Terveisin, Hannu S.