Date: Thu, 29 Jun 1995 22:08:38 -0700 (PDT)
From: Hannu Salmi <hansalmi@utu.fi>
To: h-verkko@sara.cc.utu.fi
Subject: Re: WWW-linkkej{ -- historia&viestint{
Date: Sat, 01 Jul 1995 10:32:47 +0300 (EET DST)
From: Hannu Juhani Salmi <hansalmi@utu.fi>
To: h-verkko@sara.cc.utu.fi
Subject: Thalia Germanica 1995
Ajattelin rikkoa h-verkon kesahiljaisuutta ja kertoa vahan Thalia Germanica -kongressista, joka jarjestettiin Tallinnassa 12.-14.6.1995. Thalia Germanica on - esitteen mukaisesti - "An Inter- national Society for Research into the History of the German-Language Theatre Abroad". Yhdistys on perustettu viime vuonna ja sen kotipaikka on Tallinna. Yhdistyksen puheenjohtaja on Evald Kampus Tartosta ja keskeisin moottori Laurence Kitching Burnabysta, Kanadasta. Kitching on myos Journal of Baltic Studies -lehden toimittaja.
Thalia Germanican perustajat jarjestivat aiheeseen liittyvat seminaarit jo vuosina 1993 ja 1994, ja naiden seminaarien paperit ilmestyvat ensi syksyna otsikolla Das deutschsprachige Theater im baltischen Raum 1630-1918. Schriftenreihe der Thalia Germanica, Band I. Julkaisun kustantaja on vancouverilainen Laurel Press ja hinta on DM 39 tai USD 29.
Tamanvuotinen seminaari jarjestettiin otsikolla "Die Anfaenge des Deutschsprachigen Theaters im Ausland/ Beginnings of the German-language Theatre Abroad" ja mukana oli 25 esitelmoitsijaa 13 maasta. Viron saksalaista teatterihistoriaa kasittelivat mm. Henning von Wistinghausen, joka kertoi nayttelijoiden osallisuudesta tallinnalaiseen vapaamuuraritoimintaan 1700-luvulla, ja Kristel Pappel (Eesti Muusikaakadeemia), joka esitelmoi Madame Tillyn tallinnalaisista Mozart- esityksista 200 vuotta sitten. 1700-luvun teatterihist- oriaa kasittelivat myos Gunilla Dahlberg (Lunds Uni- versitet) ja Bertil van Boer (Wichita State University). Dahlberg kertoi tuoreen tutkimuksensa pohjalta saksa- laisisten vaeltajakoomikoiden merkityksesta 1600- ja 1700-lukujen skandinaaviselle teatterille. Bertil van Boer taas luennoi saksalaisvaikutteista kustaviaanisessa teatterissa 1771-1800. Saksalaisilla nayttelijoilla, muusikoilla ja saveltajilla oli keskeinen merkitys Kustaa III:n ajan tukholmalaisessa teatterielamassa. Kustaviaanisen oopperan kukoistukseen vaikuttivat erityisesti Johann Christian Friedrich Haeffner (1759-1833) ja Johann Gottlieb Naumann (1741-1801). Naumannhan savelsi mm. kansallisoopperan maineeseen nostetun teoksen Gustaf Wasa (1786).
Ensimmainen seminaaripaiva sujui Itameren alueen parissa, mutta kahtena viimeisena paivana saksalaista teatterihistoriaa kartoitettiin todella laajasti. Glen W. Gadberry (Univ. of Minnesota) esitelmoi Milwaukeen Deutsch Athen -teatterista (1848-53), Daniel L. Padberg (Purdue Univ.) saksalaisen teatterin synnysta St. Louisissa ja Victoria L. Moessner (Univ. of Alaska) pietarilais-saksalaisista vaikutteista Alaskassa! Moessnerin kanssa kaukaisimman esitelmoitsijan tittelista kamppaili Christiane Rahner (Univ. of Natal), joka luennoi saksalaisen teatterin syntyvaiheista Etela- Afrikassa.
Kolmantena seminaaripaivana esiin nostettiin entisen Itavalta-Unkarin alue. Sattumalta nykyisen Romanian saksalainen teatterihistoria nousi esiin perati neljassa esitelmassa. Titus Faschina (Freie Univ. Berlin) kertoi Wischautalin, pienen romanialaiskylan, perinteesta ka- sitella karsimysnaytelman kautta ajankohtaisia poliit- tisia kysymyksia. Timisoaran (Temeswar) saksalaisen teatterin vaiheita seurattiin kolmessa esitelmassa 1700-luvulta 1900-luvulle asti, esitelmoitsijoina Horst Fassel (Tuebingen), Sorin Gadeanu (Timisoara) ja Stephan Behrmann (Freie Univ. Berlin).
Niin kuin esittelyni osoittaa, suurin osa esitelmista oli kuvailevia ja kronikoivia, ehka Titus Faschinan paperia lukuunottamatta. Seminaariohjelma oli niin ikaan pirstottu aika mielenkiinnottomasti maantie- teellisiin lohkoihin, jolloin rajatylittavaa keskus- telua ei oikein paassyt syntymaan. Kaikille esitel- mille jaottelu ei tehnyt oikeutta. Ildiko Sirato (Budapestin yliopisto) joutui luennoimaan sessiossa "Deutsches Theater in Ungarn", mutta hanen paperinsa keskittyi unkarilaisen teatterihistorian sijasta kansallisten historioiden vertailuun. Esitelma oli yksi seminaarin mielenkiintoisimmista, muttei para- doksaalisesti nayttanyt oikein kiinnostavan yleisoa. Samantapaista vertailevaa tai rajojarikkovaa otetta oli Sven Hirnin esitelmassa "Gemeinsames im Zirkus und Theater", jossa tarisytettiin koko konferenssin identiteettia osoittamalla, etta raja teatteriesitysten ja sirkuksen valilla oli hyvin hailyva 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Hirn liikkui suvereenisti koko Itameren alueella ja osoitti, kuinka absurdia esimerkiksi 1700-luvun teatterihistorian tarkaste- leminen "kansallisena" oikeastaan on. Mielenkiintoista on, etta vaikka saksalaiseen varieteehen, teatteriin ja oopperaan liittyvat vaikutteet olivat aikansa ylikansallista kulttuuria, monissa esitelmissa etsittiin ennen kaikkea kansallisen teatterin juuria!
Jos Thalia Germanican toiminta kiinnostaa, yhteytta voi ottaa suoraan Laurence Kitchingiin osoitteella kitching@sfu.ca
Terv. Hannu Salmi