Kyrö

Muistihuone Kyrön torilla 22.6. ja 29.6.2011.

Kyröstä kasvoi Karinaisten suurin taajama rautatieaseman myötä. Valtion rautateiden suunnitelmissa oli perustaa asema naapurikuntaan Pöytyälle, mutta nimismies E. Sjömanin ansiosta se saatiin Kyröön. Henkilöliikenne välillä Turku—Toijala alkoi 13.1.1876, vaikka asemarakennukset eivät olleet vielä valmiita. Henkilöliikenne asemalla loppui vuonna 1990, mutta rakennukset on suojeltu ympäristöministeriön päätöksellä. Vuonna 2005 Karinainen yhdistyi Pöytyän kuntaan.

Kyrön keskusraitilla on monenlaista rakennuskantaa. Entisaikojen elinkeinoista kertovat mm. meijeri, teurastamo, tiilitehdas, takomo ja edelleen toimiva mylly. Tori sijaitsee raitin varrella taajaman keskipisteenä. Aukio rajoittuu kahdelta sivultaan uusiin liikerakennuksiin. Paikalta on purettu Veräjänkorvan umpipiha vasta 1980-luvulla. Kyrön markkinat järjestettiin tämän talon pihalla jo 1800-luvun lopulla. Perinteitä jatkavat nykyään viikoittaiset toripäivät.

Kerro ja kommentoi muiden kertomuksia liittyen Kyröön.

Yksi kertomus kohteesta Kyrö

  1. Anne Simola kirjoitti:

    Saapuessani Kyrön torille keskiviikkoaamuna 22.6.2011 oli torilla jo vilkas tunnelma. Ihmisiä oli kerääntynyt katselemaan ja ostamaan torimyyjien tuotteita sekä kahvittelemaan torin kulman kahvilaan. Paikkana Kyrön tori oli minulle itse asiassa ennestään tuttu, sillä olen aikoinaan käynyt siinä lähistöllä yläastetta. En kuitenkaan ollut vuosikausiin nyt käynyt siellä, joten oli mukava palata tuttuihin maisemiin.

    Torilla vierailleelle Muistihuoneelle kerääntyi aamun mittaan useita tutustujia. Ihmiset saapuivat katsomaan, mitä muistihuoneella tapahtuu ja osa vierailijoista intoutui kertomaan omista jokeen liittyvistä kokemuksistaan. Itsekin sain uutta tietoa Aurajokivarresta, muun muassa jokivarren 1950-luvun kanoottivuokrauspaikoista. Muistihuoneella huomasi, että monet paikalliset tapasivat siellä myös tuttujaan. Oli mukava huomata, miten innostuneita ihmiset olivat kertomaan Aurajokimuistojaan.

    Jokitarinoita riitti esimerkiksi ravustuksesta ja kalastuksesta. Aurajoesta oli kertoman mukaan aikoinaan ravustettu huimia saalismääriä. Muutamat muistelijat kertoivat saaneensa Aurajoesta myös suuria haukisaaliita 1950-60-luvuilla. Itsekin muistan joskus pikkutyttönä käyneeni onkimassa jokivarressa. Tosin kalasaaliit olivat silloin melko pieniä.

    Lisäksi sain kuulla muistoja Aurajoen ja sivujokien vanhoista uimakouluista sekä jokivarren luontohavainnoista. Muutamat muistelijat kertoivat oppineensa uimaan maaseudun jokivarren uimakouluissa. Myös monenlaista kasvillisuutta ja eri lintuja kertojat olivat eri aikoina joen ympäristössä havainneet.

    Muistihuoneella oli päivän aikana kiireinen, mutta mielestäni viihtyisä tunnelma. Ihmisiä tuli ja meni tiuhaan tahtiin. Muistihuoneen näyttely vaikutti myös kiinnostavan ja herättävän ajatuksia eri vierailijoissa. Keskustelin muutamien vieraiden kanssa muun muassa näyttelyn valokuvista, joissa oli tuttuja paikkoja. Kaikkiaan Muistihuone toivottavasti tarjosi jokaiselle kävijälle jotakin!

    -Anne Simola, Hankkeen korkeakouluharjoittelija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *