Date: Tue, 27 Sep 1994 11:57:13 +0200 (EET) From: SEDERGRE@valt.helsinki.fi To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: Metodikirja
> Kokouksessa vallitsi - kasittaakseni - yksimielisyys siita,
> ettei nykytilanteessa ole enaa jarkea pyrkia julkaisemaan
> metodiopasta sanan perinteisessa mielessa. Ei tarvita uutta
> saantokokoelmaa, joka kahlitsisi tutkimusta. Jos jonkinlainen
> metodikirja julkaistaan sen pitaisi tuoda esiin taman hetken
> tutkimuksen ristiriitaisuus ja moniaanisyys.
>
> Olen tehnyt myos alustavan teemalistan, mutta en laheta sita nyt.
> Olisi hauska kuulla ylipaataan kommentteja koko ajatuksesta, pohdiskeluja
> mahdollisista teemoista ja teksteista.
> Terv. Hannu S.
Valokuvakeskustelu jäi onnekkaasti kesken, joten tässä hieman yleisempi kommentaari lähdekritiikkiasiaan ja siitä sujuvasti metodikirjaankin. Britithän käyvät enemmänkin primary/secondary source keskustelua, jonka sitten tuoreemmat voimat ovat korvanneet (post-modernilla) trace-ajattelulla. Siihen kuvioon lähdekritiikkiasiat soveltuvat oikeastaan vain metodi-sanan kapeimmassa mielessä, ehkä metodinen tekniikka voisi olla hyvä sana sille. Muuten olisi määriteltävä/hyväksyttävä/hylättävä perusteluineen termit original/genuine/authentic (source), kuten myös termit evidence, bias, historical fact, historical truth jne. Metodi siis jätettäisiin karkeasti sanottuna merkitsemään tekniikkaa, johon voitaisiin upottaa lähde- ym. kritiikit, ja puhuttaisiin muuten historiateorioista. Mutta minä en ole näissä mikään spesialisti todellakaan. Jotenkin vain tuntuu siltä, että molemmat puolet pitäisi tavalla tai toisella olla esim. opetuksessa ja siihen liittyvissä teoksissa mukana: em. metodinen tekniikka ja valmius ymmärtää ja sen myötä osallistu historiateoreettista keskusteluun. Olisiko sitten opettavainen luettelo muista käytännön rajoitteista myös tarpeen (tarkoitan markkinoiden rajoituksia, kustantajien vaatimuksia, dead line-vaikutusta jälkeen, opetuspaineita, -rajoituksia, kirjoitustyylin merkitystä, ja mm. refereestä johtuvia rajoituksia, joita Keith Jenkins luettelee.) Meta-keskustelu on ongelmallista, sillä jos jokaisesta teoreettisesta/metodisesta näkökulmasta arvioidaan esim. Renvallia, on tulos uusi kierros ja kehä ei koskaan lopu. Tämä on artikkelikokoelmalle tyypillinen ongelma. terv. Jari
Jari Sedergren Department of Communication University of Helsinki Internet: Jari.Sedergren@Helsinki.FI Internet: sedergre@valt.Helsinki.FI Bitnet: sedergren@finuh.bitnet