Yhteiskunnan hajoaminen?

Kari Ter{s (kteras@utu.fi)
Wed, 01 Mar 1995 14:21:59 -0800 (PST)


Date: Wed, 01 Mar 1995 14:21:59 -0800 (PST)
From: Kari Ter{s <kteras@utu.fi>
To: h-verkko@sara.cc.utu.fi
Subject: Yhteiskunnan hajoaminen?

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjestää sunnuntaina 5.3.1995 klo 14.00 Turun Vanhalla raatihuoneella, Vanha Suurtori 5, keskustelutilaisuuden aiheesta VOIKO YHTEISKUNTA HAJOTA? Alustajina dos. Pertti Haapala, prof. Max Engman ja dos. Heikki Patomäki. Tervetuloa!

Kari Teräs Date: Wed, 01 Mar 1995 14:52:12 -0800 (PST) From: Hannu Salmi <hansalmi@utu.fi> Reply to: h-verkko@sara.cc.utu.fi To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: Film seminar on Eastern European history

On Wed, 1 Mar 1995, ILMO MASSA (SOSPO) wrote:

> Kokemuksia voi hakea vaikkapa suomalaisesta kansatieteestä, tosin ei
> ehka niinkaan opetuksen vaan perinteen tallennuksen mielessa. Elokuvaa
> kaytetiin taman tieteenalan yhteydessa intensiivisemmin
> 1920-ja 30-luvulla, jolloin perustettiin Kansatieteellinen Filmi Oy.
> Muistaakseni tama oli Esko Aaltosen alkuperainen idea? Esimerkiksi parivaljakko
> Eino Makinen ja Kustaa Vilkuna kiersi elokuvaamassa vanhoja
> perinteita ympari Suomea. Yhtena sivutuotteena oli komea ja isanmaallinen teos "Isien työ".
> Tama perinne jatkui vielä sotien jalkeenkin mutta hajosi sitten
> vahitellen. Myöhemmin, lahinna antropologian uuteen maihinnousuun
> liittyen, tata perinnetta on humanistisen tutkimuksen piirissä yritetty elvyttaa,
> mutta tuloksista en tieda. (Hilkka Vallisaari on julkaissut
> tasta aiheesta tutkimuksen HY:n kansatieteen laitoksen sarjassa
> 1980-luvun alussa)

SHS on muuten juuri julkaisemassa Joachim Mickwitzin vaitoskirjan, jossa sivutaan myos Kansatieteellinen Filmi Oy:ta. Kirjan otsikko on "Folkbildning, foretag, propaganda. Den finska icke-fiktiva filmen pa det falt dar nationellt symbolgods skapades under mellankrigs- tiden". Sen pitaisi tulla painosta lahiviikkoina.

Jos nyt vapaasti assosioin, niin kansatieteelliseen elokuvaan viittaaminen tuo mieleeni sen tavan, jolla historiantutkijat ovat aiemmin suhtautuneet elokuvaan. 20- ja 30-luvuilla elokuvasta keskusteltiin paljon historiantutkijoiden kansainvalisissa kongresseissa. Kiinnostus meni niin pitkalti, etta perustettiin Kansainvalinen Ikonografinen Komissio, jonka tehtavaksi tuli pohtia mahdollisuuksia saada elokuvamateriaali arkistoinnin kohteeksi. Komissio paatyi samantien myos maarittelemaan, millaiset elokuvat ovat historiallisesti arvokkaita. Komission mukaan sailyttamisen arvoisia olivat sellaiset elokuvat "which record a person or period from the time after the inven- tion of cinematography and without dramaturgical or 'artistic' purposes: those films which present a visual record of a defi- nite event, person or locality, and which presuppose a clearly recognizable historical interest inherent in the subject matter". Taman maarittelyn mukaan vain kansatieteellisesti suuntautuneet elokuvat, uutiselokuvat ja dokumentit saattoivat edistaa historioitsijan tyota. Ilmeisesti "historical interest" tarkoitti tassa pyrkimysta dokumentoida sellaisia tapahtumia tai henkiloita, joiden kuvaaja arvioi tulevan ennen pitkaa historiallisesti kiinnostaviksi.

Terv. Hannu Salmi