Date: Mon, 07 Aug 1995 10:19:26 +0200 (MESZ) From: Heikki Lempa <heikki.lempa@guest.uni-tuebingen.de> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: 1700-luvun tutkimuksen maailmankongressi - Munster
On Sun, 6 Aug 1995, Hannu Salmi wrote:
> On Thu, 3 Aug 1995, Heikki Lempa wrote:
>
> > 9. Internationaler Kongress zum Zeitlater der Aufklarung
> > Munster, 23.7. - 29.7.1995
>
> > kielta, mutta niin japanilaisten kuin kiinalaistenkin listaantyva
> > osallistuminen ja ennen kaikkea konfutsealaisuuden merkittava rooli
> > eurooppalaisen itsevaltiuden ja myos valistuksen legitimoijana nosti
> > kysymyksen lahes metafyysiselle tasolle.
>
> Tama kuulostaa kiinnostavalta. Voisitko kertoa enemman? Olisko
> seminaarissa aiheeseen liittyvia alustuksia?
Seminaarissa ei valitettavasti ollut - tietaakseni - kovin monta tahan aiheeseen liittyvaa alustusta, mutta yksi sitakin tarkeampi. Prof. Jacques Proust tarkasteli kiinalaisten tekstien valittymista Eurooppaan lahinna Moskovan kautta. Aiheen tahan kommenttiin kuitenkin antoi eras sattumus Bonnissa, jossa tapasin Hallessa habilitaatioteosta kirjoittavan korealaistutkijan. Hanen teemanaan oli yksinkertaisesti konfutsealaisuuden reseptio saksalaisessa (ja myos muussa eurooppalaisessa) valtio- ja sosiaalifilosofiassa 1600 - 1922 (Weberin kuolema). Tiedan jo oman tyoni perusteella, etta konfutsealaisuudella oli ratkaiseva merkitys saksalaisen valistuksen syntyyn. 1723 Christian Wolff piti virkaanastujaisluentonsa aiheesta De Ethica Sinorum. Siita tuli samalla hanen jaahyvaisluentonsa. Wolff nimittain osoitti, etta ei ainoastaan ole loogisesti mahdollista ajatella taydellista eetista jarjestelmaa ilman teologista perustelua vaan etta tallaista jarjestelmaa oli kaytannossa jo toteutettu vuosisatoja, nimittain Kiinassa konfutsealaisuutta. Preussin kuningas Friedrich Wilhelm I palkitsi taman karkoittamalla Wolffin maasta. Jos ajatellaan tarkemmin, niin tassa havaitaan tarkea legitimaatioperusta ns. valistuneelle itsevaltiudelle, joka tunsi varsin suurta vastenmielisyytta teologisille vallanlegitimoinneille. Mm. Frederik II sympatisoi suuresti tata kasitysta ja kutsui 1740 Wolffin takaisin Halleen. Monet pitavat tata varsinaisen korkeavalistuksen alkuna Saksassa.
On muuten huomattava, etta valistuksen ja itsevaltiuden valilla ei valttamatta ole niin suurta teoreettista eroa kuin ajatellaan.
Tietenkin konfutsealaisuus ei ollut ainoa itainen vaikute 1700-luvun maailmassa. Vilkaisu rokokoon maalaustaiteeseen, interiooreihin ja kirjallisuuteen osoittaa varsinaisesta Kiina-kuumeesta. Toisaalta on mielenkiintoista todeta paralleeli Japanista, jossa juuri samoihin aikoihin Nankingissa kasvoi kiinnostus ns. rankokuun eli hollantilaiseen filosofiaan.
Itse asiassa Idan ja Lannen vastavuoroinen toiseuttaminen ja vieraannuttaminen ei ole juuri muuta kuin heuristinen apuvaline. Tosiasia nimittain on, etta Lansi vaikutti Idassa sisalta kasin jo satoja vuosia ja samaa voidaan sanoa myos Idasta Lannessa. Odottelen suurella mielenkiinnolla ko. tyon valmistumista. Sita odotellessa voisimme uudelleenajatella orientalismia.
> > mielenkiintoisia keskusteluita voitaisiin jatkaa. Tosiasia on,
> > etta Lansi-Euroopassakin on noussut esiin vanha nationalismin kummitus,
> > joka on ehka ratkaisevasti madaltanut historiallisten tutkimusten tasoa.
>
> Mita oikeastaan tarkoitat talla huomautuksella? Miten "tason madaltuminen"
> nakyy?
Ainakin Saksassa olen todennut painopisteen siirtyneen teemoihin jotka alkavat etuliitteella "kansallis-". Sen sijaan, etta tarkasteltaisiin kansallisen ideologista ja sosiaalista rakentamista, on naissa toissa oikeastaan uudelleenlammitetty vanhaa nationalismia ja nationalistista historiankirjoitusta 1800-luvulta. Eiko muuten Suomessakin ole viitteita tallaisesta "kansakunnan synty" - tyyppisesta kirjoittelusta?
Heikki Lempa